TeemuTorssonen

Pientilallisuus takaisin siihen arvoon mikä sille kuuluu

  • Kuva Sormulan luomutila
    Kuva Sormulan luomutila

Suomen maatalouteen on palautettava pientuotannon kulttuuri. Esim. EU-politiikan seurauksena vähentynyt pienviljely on ollut huono suuntaus. Pientilallisuuden palauttamisen voi aloittaa jo kuntapolitiikasta niin, että kunnat suosivat ruokahankinnoissaan pientuottajia kuten perhetilallisia ruokahankinnoissaan.

Perussuomalaisten kuntavaaliohjelmassa on useita hyviä teemoja. Kannattavan pientuottamisen tukeminen sitä kautta että kunnat hankkisivat kaikki elintarvikkeensa vain lähialueelta on eräs tällainen hyvä teema. Pientuotannon suosimisella on positiivisia vaikutuksia todella useaan asiaan liittyen. Mielestäni tämä monivaikutuksellisuus nostaa sen jopa tärkeimmäksi kuntapoliittiseksi teemaksi. Mitkä siis ovat nämä useat positiiviset asiat jotka nivoutuvat lähiruoan suosimiseen?

Työllisyys ja yrittäjyys

Oman kunnan ja maakunnan alueella työllisyys paranee. Maaseutu pysyy elinvoimaisena kun siellä on useita pieniä yrityksiä jotka tuottavat puhdasta ja terveellistä ruokaa alueensa ihmisille.

Hankinnoissa täytyy ottaa huomioon pelkän halpuuden sijaan työllisyyttä ja yrittämistä. Mikäli hankinnoissa pystytään ottamaan huomioon työllisyys ja yrittäjyys, tällä on epäsuoria positiivisia vaikutuksia myös taloudellisesti ja mikä tärkeintä myös ihmisten hyvinvoinnin kannalta.

Yrittäjyys on Suomen talouden tukiranka. Pien- ja perheyrittäjyys on helppo tapa aloittaa yritystoiminta ja tällainen yrittäjyys on enemmänkin kuin työtä. Se on elämäntapa. Ja kun työ on muutakin kuin rahan ansaitsemista, niin työnjälki on yleensä todella hyvää.

Silloin kun maaseudulla on erilaisia pientuottajia, niin tämä mahdollistaa myös uusien innovaatioiden synnyn suomalaisen ruoan ja luonnontuotteiden saralla. Se että ideoita syntyy, tarvitaan tietty toiminnallinen pohja sille. Tämä toiminnallinen pohja on pientuottaminen maaseudulla.

Terveellisyys, laatu ja turvallisuus

Kuntalaiset ja varsinkin lapset ansaitsevat hyvää, laadukasta ja terveellistä ruokaa. Suomalainen lähituotettu ruoka on parasta ruokaa suomalaiselle. Lähiruoka on arvokas ja kestävä sekä luonnollinen tapa tuottaa suomalaista ruokaa.

Kuntalaisilla on oikeus saada terveellistä ja puhdasta ruokaa vaikka se maksaa enemmän. Syöttäisitkö omalle lapsellesi ruokaa joka on kaikista halvinta mutta ei terveellistä ja ei hyväksi lapsen kehitykselle? Minä en, enkä haluaisi näin tapahtuvan myöskään kunnan kouluissa, päiväkodeissa tai muissa yhteyksissä.

Lähellä tuotetusta ruoasta on helppo saada tietoa sen alkuperästä ja tuotantotavoista. Tänä päivänä ruoan laadun lisäksi ihmisiä kiinnostaa yhä enemmän myös se kuinka ruoka on tuotettu esimerkiksi kestävyyden ja ympäristön näkökulmista. Myös eläinten olosuhteet kiinnostavat ihmisiä yhä enemmän. 90% suomalaisista toivoo tuotantoeläinten olosuhteisiin parannuksia.

Hyvinvointi

Työllisyys ja yrittäjyys tuo maaseudulle piristysruisketta joka näkyy myös ihmisten hyvinvoinnissa. Vireän maaseudun peruspalvelut säilyvät ja maaseutu säilyy houkuttelevana asuinpaikkana ihmisille.

Massatuotannollinen tehotuotanto aiheuttaa sen, että myös eläinten hyvinvointi laskee. Pientilalla pystytään aivan eritavalla kiinnittämään huomiota eläinten hyvinvointiin verrattuna teolliseen, kylmään, massaiseen tehotuotantoon. Sen lisäksi että hyvä eläintenkohtelu kuuluu sivistyneeseen ja kehittyneeseen yhteiskuntaan, niin hyvinvoiva eläin on myös parempaa ravintoa ihmiselle. Pien- ja perhetiloilla voidaan paremmin toteuttaa ajatus siitä, että eläin ei ole vain tuotantoyksikkö, vaan eläimen tulee voida toteuttaa lajityypillistä käytöstään.

Eläinlääkärikunta täytyy olla tarpeeksi suuri, että tilojen laadukas tuotanto ja muu eläintenpito varmistuu. Eläinlääkärit eivät saa väsyä ylisuuren työtaakan alle. Riittävät lomituspalvelut maaseutuyrittäjille ovat myös osa työssä jaksamista.

Omavaraisuus

Maailma on menossa yhä rauhattomampaan suuntaan. Toimivan yhteiskunnan piirre on että se pystyy myös erityistilanteissa, esimerkiksi konfliktien sattuessa, olemaan omavarainen. Toimiva valtionsisäinen lähiruokaverkosto varmistaa kansalaisille peruselintarvikkeiden tuottamisen myös kriisien aikana. Tämä on erittäin tärkeä osa huoltovarmuutta ja toimiva lähiruokaverkosto otetaan ilolla vastaan esimerkiksi myös Huoltovarmuuskeskuksessa.

Kansainvälisyys

Suomalainen puhdas ruoka ja myös metsiemme aarteet ovat loistava mahdollisuus mitä voi laajentaa myös ulkomaille liittyen kauppaan ja matkailuun. Puhtaan ruoan lisäksi maailmalla arvostetaan suomalaisista luonnonantimista tehtyjä tuotteita esimerkiksi kosmetiikassa ja luontaistuotteissa.

Näiden useiden positiivisten tekijöiden valossa on helppo ymmärtää, että kunnan hankinnoissa ei pidä tuijottaa vain ja ainoastaan numeroita ja sitä mistä saadaan halvimmalla ruokaa. Kuntapolittisten ratkaisujen tärkeimpiä tavoitteita onkin synnyttää hyvinvointia kuntalaisille, kokonaisvaltaisesti ja kauaskatseisesti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Suomi kulkee verotus edellä ja ei tuo siten onnistu. Tiloilta ei saa suoraan myydä ja on tarkkaan säädelty mitä saa tuottaa.

Ei Suomella ole tulevaisuutta edes sillä sektorilla.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Ja Suomea on edustanut EU-Komissaari Rehn.
Aina Kepun tai MTK asiantuntija MMM-ministeri.
Ja Meiltä on mepit Alderyhmässä RKP, Kepu joka ajaa maataloustukia pois.
Sipilä suosii suurtilojen omistajia. Joten ...? Mitä PS toiseksi suurempana puolueena aikoo hallituksessa tehdä tuolle?

Pekka Iiskonmaki

Kepu on ihmeellinen puolue.

Se tuhoaa maaseutua ja sen asukkaita, mutta ne pöljät äänestävät Kepua.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset