TeemuTorssonen

Pro gradun sisältö ja laajuus tulee säilyttää ennallaan!

  • Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta (kuva: Arkkipuudeli)
    Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta (kuva: Arkkipuudeli)

Helsingin Yliopisto laskee pro gradun vaatimuksia vedoten gradukammoon, rahaan sekä kansainvälisiin käytänteisiin. Tämä suuntaus ja sen takana oleva ajatus on huono ja epäefektiivinen.

 

Pro gradu -työssä ei ole ollut mitään ongelmaa moniin vuosiin ja vuosikymmeniin. Ongelmaksi on muodostunut yhteiskunnan ja erityisesti homo-modernicuksen eräänlainen tuottavuuden alentuminen ja mentaalinen laiskistuminen. Henkilölle, joka on tullut valituksi yliopistoon suhteellisen tiukan tietoon perustuvan seulan läpi, hänellä tulee olla kompetenssia ja kykyä suoriutua tieteellisestä tutkimuksesta. Nythän syiksi on perusteltu nimenomaan termi 'gradukammo'. Ainoa asia, mikä gradussa kammoksuttaa on siihen liittyvä työnteko.

 

Yliopistomaailmaa on erityisesti kuohuttanut 2000-luvulla tieteellisen tutkimuksen 'teollistuminen', joka tarkoittaa sitä että pro gradu sekä tohtorin väitöstyötä tuotetaan liukuhihnalla rahoitusmielessä. Tämän valossa voidaan miettiä, millä tavoin gradu-uudistus tukee tieteellisen tutkimuksen teollistamista ja tuotannollistamista.

 

Helsingin Sanomien asiaa käsittelevässä jutussa rahan merkitys tulee esille: 

Teivaisen mukaan on silti selvää, että kun lompakon paksuus tulee akateemisen soveltuvuuden rinnalle sisäänpääsyn kriteeriksi – kuten maksullisissa tutkinnoissa on nyt käynyt – heikentää se yleisesti akateemista laatua. 

Se, että gradun kriteeristöä heikennetään, sopii tähän jatkumoon.”

 

Yliopistoissa piilee myös eräs laajempi ja vakavampi yhteiskunnallinen ongelma, siellä opiskelijat voivat huoletta jatkaa lapsuuttaan vailla vastuuta ja velvoitetta aikuistumiseen. Välillä tuntuu siltä, että yliopistoissa (kuin myös ammattikorkeakouluissa) henkilön aika menee paljolti muuhun kuin opiskeluun ja oppimiseen.

 

Mitä enemmän tunnettu ja arvostettu yliopisto lieventää ja helpottaa kriteereitään pääsääntöisesti opiskelijoiden takia, sitä enemmän yliopiston brändimaine heikkenee. Aivan samoin käy päivä päivältä puolustusvoimien kanssa, jossa tosin brändimaine on puolustuksellinen pelotevaikute.

 

Yliopistojen tulee olla paikkoja, jonne pääsemisen puolesta opiskelijat ovat valmiita näkemään vaivaa ja jonka aikana opiskelijat ovat valmiita tekemään töitä, enemmän kun he ovat koskaan aiemmin tehneet. Kaikenlainen tasapäistäminen ja yhtenäistäminen, pahimmassa tapauksessa lopputuleman tasa-arvo rappeuttavat maineessa olevia instituutioita entisestään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Samaa mieltä. Opiskelija, joka ei saa gradua aikaan, ei kuulu yliopistoon opiskelemaan. Tyydyttävän gradun tekeminen ei vaadi muuta kuin vähän viitseliäisyyttä ja pitkäjännitteisyyttä. Siitä pitäisi pystyä selviytymään ilman mitään gradupajoja tai kädestä pitelyä.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Mäki opin kirjoitustaidon vasta gradua tehdessä, kun assari palautti ensiversion kolme ekaa sivua täynnä punaisia merkintöjä. Oli kuulemmaa muste loppunut kynästä ja ei viitsiny enempää lukea.

Lukiossakaan ei opeteta kirjoittamaan. En ainakaan minä oppinut.

Kyllä Suomalaisen yliopiston laatu on turvattava. Nyt ollaan kaikkea laatua vetämässä pöntöstä alas joko rahapulan tai jonkin muun tekosyyn nojalla. Rahaa riittää kyllä muille, mutta ei suomalaisille tai suomalaiselle laadulle!

Käyttäjän taistolainen kuva
taisto vanhapelto

Näyttää ( en tiedä onko näin) että gradujen tieteellisen vaatimustason lasku voi johtaa mielipidekirjoittamisen hyväksymiseen. Silloin minun aikoina 90-luvulla graduissa erityisen merkittäviä olivat tilastotiede, mittausten reliabiliteetti ja validiteetti sekä tietenkin ulkoinen validiteetti.
Jossain vaiheessa 90-luvulla tulivat muotiin ns. soft-menetelmät, jotka käsitykseni mukaan perustuivat haastatteluihin ja niiden tulkintoihin, Tiedettä sekin yliopistojen mukaan oli.

Omaa graduani tein työn ohella nousten aamulla klo 3.00. Töihin lähdin n. 07.15. Hyvin meni muuten paitsi unohdin joskus hakea lapset päiväkodista ajoillaan. Lenkkeilyyn jäi omakotiasujalta ja urheiluseuratoimijalta liian vähän aikaa.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Olen tutustunut muutamiin viimeaikaisiin graduihin ja lisensiaatintöihin yhteiskunnallisista tiedekunnista.

Vaikea uskoa, että tuon kailtaiset sepustukset osoittavat opiskelijan kypsyyttä tiedonhakuun, raportointiin ja tutkimukseen.

Lähtökohtaisesti kyseisillä lopputöillä ei tuntunut olevan oikein alkua tai loppua. Aloitti lukemisen sitten mistä kohdasta tahansa, vastaan tuli vain peräkkäin lähteistä kopioituja lauseen pätkiä, joista ei muodostunut juuri minkäänlaista järkevää kokonaisuutta.

Töiden ulkoasu oli sitten oma lukunsa. Vaikka tehokkaita taitto-ohjelmia on ollut saatavilla jo vuosikymmeniä, kirjoittajat ovat saaneet aikaan vain tavanomaista word-kuraa, joka ei houkuttele syventymään tekstiin. Taittamisen virheet hämärtävät lukijaa, joskus joutuu arvailemaan, mitä on tarkoitettu.

Käyttäjän TeemuTorssonen kuva
Teemu Torssonen

Mielenkiinnosta täytyy kysyä, että mitä tarkoitat viimeaikaisilla, millaista aikaikkunaa tarkoitat?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Pro Gradu pitää sopeuttaa kansan älykkyyteen. Nyt se on liian vaativa suomalaisille.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Sitä korjaa mitä kylvää.

Pisa-koulutus alkaa näkyä myös yliopistoissa perustietojen ja -taitojen puutteena. Pelkkä itseluottamus ei enää riitäkään kun luku-ja laskutaitokin on kateissa kirjoitustaidon lisäksi.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#7
Minä olen aina epäillyt suomalaisten geeniperimän niukkuutta.

Asioita ei nähdä kokonaisuuksina.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

On helppo ylpeillä "maailman koulutetuimmalla" kansalla, kun kuka tahansa pääsee "korkeakouluun". Sen jälkeen kun ammattikorkeakoulut tulivat, Suomeen on alettu houkutella opiskelijoita jopa eri puolilta Afrikkaa. Moneltakin taholta kuultujen havaintojen mukaan nämä päästetään heikoillakin oppimistuloksilla putkesta läpi. Ilmeisesti siksi, että oppilaitos saa heidän avullaan pidettyä tukimäärärahansa ennallaan - tai parhaassa tapauksessa kasvatettua niitä...

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Tätä päivää on, että meillä on nuori opetusministeri, jolla ei ole graduaan enempää tuntumaa opiskeluun tai tieteeseen. Kuitenkin hän on nyt kaikkivaltias ja voi toteuttaa mitä päähänpistoja tahansa kokemattomaan mieleen juolahtaa. Itse ole tutkija ja tiedän kokemuksesta, että vasta vähintään kymmenen vuoden jälkeen alkaa olla todellista pätevyyttä, joka sitten useamman kymmenen vuoden kuluessa kypsyy laaja-alaisemmiksi näkemyksiksi. Nyt diletantit hoitavat asioita poliittisessa ohjauksessa, jolloin oikeat asiantuntijat tietävät lopputuloksen laadunsuoralta kädeltä.

Pahinta on, että tilanne on sama peruskoulusta yliopistoihin. Ammattikoulut ovat jo romahtaneet ja peruskoulu on tekemässä samaa kuten myös yliopistot pienellä viiveellä.

Näkemys ja ryhti puuttuu kautta linjan. Ei voi olla huomaamatta, että ensi kädessä yliopistoja ollaan viemässä yksityistämiseen. Se on sitten suomalaisen sivistyksen loppu.

Yliopistoihin tarvittaisiin ensi hätään hyvin yksinkertaisia toimenpiteitä, joista ihan ensimmäisiä olisi opiskelijamäärien supistaminen ja karsinnan sekä vaatimusten lisääminen. Yliopistojen pitää tuottaa oikeita asiantuntijoita eikä vain paperikandeja, -maistereita ja -tohtoreita. Yliopistojen opettajilla olisi tähdellisempääkin työtä kuin käytännössä kirjoittaa väitöskirjoja henkilöille, jotka eivät siihen kykene. Seuraava toimenpide olisi yliopistojen sote-uudistus, jossa kaikki opetus- ja tutkimusresurssit otettaisiin valtakunnalliseen käyttöön, millä saavutettaisiin valtava tason korotus. Nyt ikään kuin sahataan sahanjauhoja, kun joka yliopistossa tehdään päällekkäisiä töitä.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Vielä voisi lisätä kaikkein perimmäisimmän uudistustarpeen, josta kaikki lähtee: luku- ja laskutaito pitää palauttaa peruskoulusta tuleville.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset